Musta barbaari : Tasan kaksi vuotta yhdessä 8.3.2015

Muistan sinut, kun näin sinut ensimmäisen kerran. Päässäsi oli rumat keltaiset päitset. Viereisessä karsinassa seisoi todella hieno kisatamma, joka oli punarautias. Tammalla oli todella hyvä rakenne ja oli todellinen taituri koulupuolella. Katsoin tammaa, mutta tamma luomi ja kuopi. Siirryin katsomaan seuraavaa hevosta seuraavasta karsinasta ja siellä oli iso musta hevonen keltaiset päitset päässään. Hevonen oli laiha ja lihakseton. Hevosen karva ei kiiltänyt ja kaviot oli huonosti hoidettu. Hevonen kiinnitti huomionsa minuun ja tuli luokseni korvat hörössä. Keskustelimme hevoskauppiaan kanssa hevosesta ja sen jälkeen pääsin hevosen karsinaan. Karsinaan päästyäni kosketin mustaan hevoseen ensimmäisen kerran ja muistan tarkalleen sen tunteen, kun ihmettelin kuinka iso hevonen oli. Tunsin itseni pieneksi hevosen rinnalla. Karsinassa oli hämärää, koska tallin käytävän valo oli huono. Oli kylmä pakkassää ja hevosen hengitys höyrysi. Hevonen oli ihanan lämmin ja painoin paleltuneet käteni hevosta vasten. Hevosen katse oli rauhallinen ja ylväs. Kuulin huonosti äitini ja hevoskauppiaan keskustelua, koska olin niin lumoutunut. En kuullut tai nähnyt muuta, kuin ison mustan hevosen. Hevosen silmät tarkkailivat tarkasti minua ja huulet humusi takkini huppua. Katsoit silmiini ja hetkessä lävitseni kulki lämmin tunne. Välillämme oli jonkinlainen yhteys. Tunsin hevosen lämmön sydämmessäni asti. Siitä tiesin, että tämän hevosen sydän on täyttä kultaa. Kultaakin arvokkampaa.

Äitini, hevoskauppias ja ratsuttaja tulivat karsinaan ja kysyivät, että haluaisinko kokeilla hevosta ratsailla. Vastasin tietysti myönteisesti, mutta ongelmana oli se ettei hevosta oltu kunnolla ratsastettu tai totuteltu varusteisiin. Silti hevoskauppias ja ratsuttaja laittoivat hevoselle varusteet päälle. Huomasin, kuinka hevonen vältteli varusteita ja oli hieman peloissaan. Hevonen talutettiin kentälle ja ratsuttaja kävi siellä selässä ennen minua. Sain seurata äitini kanssa ratsastusta kentän reunassa ja olin myyty, niin myös äitini. Hevoskauppias kertoi äidille lisää hevosesta. Hevonen oli tullut Viron luonnosta hevoskauppojen kaupanpäällisiksi. Kukaan ei halunnut ostaa nuorta hevosta joten hevonen oli vain jäänyt seisomaan hevoskauppiaalle. Hevoskauppias ajatteli laittaa hevosen teuraaksi, koska hevosen myymisestä ei ollut tullut mitään. Hevosen askeleet olivat upeat, vaikka hevonen ei osannutkaan mennä, kuin eteenpäin. Pääsin itse selkääsi ja tuntui, että olisin istunut Eiffel-tornin huipulla. Ratsastin hevosella ja sen jälkeen, kun pääsin alas menimme tekemään ostosopimuksen. Hevonen josta sovimme ostosopimuksen. Se olit sinä, Willer.

Hevoskauppias toi sinut isolla hevosrekalla. Lastaussilta laskeutui ja sieltä tuli vauhdikkaasti ulos musta hevonen. Olit peloissasi. Olit todella pörheänä, kaula kaarella ja silmät olivat lautasen kokoiset. Hevoskauppias talutti sinut karsinaan, antoi passin käteeni ja lähti. Jos totta puhutaan niin et ollut kummoisen näköinen. Kaviosi oli kengitetty todella rumasti. Sinä pelkäsit. Lihakset olivat jännittyneet ja hirnuit kiihtyneesti. Hetken, kun sait rauhoittua tulin karsinan sisään. Yritin silittää sinua, mutta uhkasit potkasta.

Alkuun oli hieman raskasta kanssasi, koska et luottanut ihmisiin. Lähdin rakentamaan luottamusta välillemme ihan tavallisilla perusjutuilla. Alkuun olin kanssasi ja hoidin sinua. Huomasin myös, että sinulla oli vetopaniikki ja et nostanut kaviota. Pikkuhiljaa opetin sinulta pois vetopaniikin ja yritin opettaa sinulle kavion nostoa. Niin myös opitkin. Olit todella nopea oppimaan ja luottamus välillämme kasvoi. Käsittelin sinua paljon maastakäsin ja ajan kuluessa totuttelin sinut varusteisiin ja ratsastajaan.

Kuva on tältä viikolta! (c) Viola Karhapää www.americannightkis.blogspot.fi

Kesä 2014

Olet ollut kaiken vaivan ja ongelman arvoinen. Itsestäni tuntuu, että en voisi saada tästä parempaa hevosta itselleni. Sinä olet juuri se ainut ja oikea. Haluan kehittyä kanssasi mahdollisimman pitkälle ja kokea vielä paljon erinlaisia elämyksiä kanssasi. Olet unelmaakin parempaa. Näen sinussa vieläkin sen villin puolen, kun pääset laukkaamaan vapaana. Tuuli leikkii mustalla harjallasi. Musta karva kiiltää valon asuessa karvaasi. Askeleesi on kepeät, niin kuin tanssisit balettia. Manner tömisee allasi ja hirnuntasi on ylvästä, joka saa kylmänväreet koko kehossani. Olet silmissäni upea ja sinusta tulee vielä koko ajan upeampi. Vaikka kukaan ei uskonut, että sinusta tulisi mitään niin minä uskoin. Ilman uskoani sinuun emme olisi juuri nyt tässä. Olen saanut nähdä omilla silmilläni, että miten rumasta ankan poikasesta tuli joutsen. Olet silmäteräni, enkä koskaan luovuta kanssasi missään tilanteessa. Olet todellinen ystävä. Osaat lohduttaa eleilläsi, kun itselläni on hankalaa. Et jätä minua yksin minnekkään vaan jäät luokseni. Kun kutsun sinua niin tulet luokseni. Olet myös se joka luottaa minuun kaikista eniten ja pidät huolta minusta niin, kuin minä sinusta. Olet nimeni veroinen Tex Willer. Sillä nimesi tarkoittaa suomeksi uljasta kotkaa. Olen maailman onnellisen, kun minulla on sinut. Loma on nyt lomailtu ja ehkä sen seuraavan viikon jaksaa opiskella ennen, kun lähden viikoksi Italiaan ♥